Hämeenkadulla räjähti, istuin työmatkalla bussissa tuijottamassa sinisiä vilkkuvaloja jotka loistivat kilometrin päähän. Linja-auto kääntyi sivukadulle, pois tavanomaiselta reitiltään. Mutta päätyi kuitenkin oikeaan määränpäähän.
Tapauksesta puhuttiin tietysti työpaikan kahvihuoneessa, monta päivää. Keskustelijat päätyivät siihen, "että sellaisia roistoja ne kaikki ulkomaalaiset on" ja "niille hän ei ihmishenki merkitse mitään" jne
Minä piilouduin lehteni taakse ja koetin keksiä jotakin älykästä sanottavaa joka vähän pehmentäisi tunnelmaa, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti